Vappu meni rauhallisesti pentulaatikoiden äärellä tai tarkemmin sanottuna se meni pentuhuoneiden välissä olevalla sohvalla telkkua katsoessa :)
Olen viikonloppuna aika miettinyt voiko ahmiminen olla periytyvää?! :) Inkkari-pennuilla on nimittäin ollut pientä "koliikkia" ja sen takia on reservaatista kuulunut pientä ( ja välillä aika korkea-äänistä) kitinää. Saimme tilanteen eilen rauhoittumaan sillä, että otimme Thyran pois pentuhuoneesta siksi aikaa kun pennut nukkuivat, mammalla kun on sellainen huono tapa että menee herättämään pennut syömään ja tietystihän pennut syövät vaikkei nälkä olisikaan ja sitten kitistään tissi suussa. Thyrahan on itsekin aikamoinen ahmatti puhumattakaan pentujen isoäidistä Zogista jonka elämänmotto taitaa olla "elän syödäkseni, en elääkseni", toisin sanoen ruoka maistuu. Myös pentujen isoisä Aatu on nykyisin oiken ruokahirviö, se on kylläkin tullut vasta vanhoilla päivillä. Joten lieneekö ahmiminen periytyvää?!? :)
Emmi-tyttö on viikonlopun aikana protestoinut oikein urakalla, luultavasti huomion hakemista vaikka olemme yrittäneet antaa Emmille ja Aatulle huomiota. Emmi on viikonlopun aikana ruvennut, heti kun silmä välttää, käyttämään meidän sänkyä vessana. Joten ainoa vaihtoehto tällä hetkellä on pitää makuhuoneen ovi kiinni mikä tietysti harmittaa Aatun takia sillä Aatu tykkää pötkötellä sängyssä tai sängyn alla jos haluaa olla ihan rauhassa. Emmin toinen keksintö on keittiönpöydälle hyppääminen. Tänä aamuna sain neidin kiinni itseteosta, seisomassa keskellä pöytää ja syömässä minun aamiaisleipääni!!! Emmi jätti oman ruokansa syömättä aamusella ja ajatteli sitten hommata itselleen paremman aamiaisen. Voitte kuvitella että Emmi oli aika pieni tyttö kun ripitin sitä ja olisi voinut luulla että se jäisi siihen yhteen kertaan vaan ei, suihkusta tullessa rontti seisoi taas keittiönpöydällä!! Täytynee miettiä hyvä lähestymiskeino tämän tavan poiskitkemiseksi...
Thyra-mamma on taas osoittanut fiksuutensa ja naisellisen oveluutensa. Toissa yö meni täysin harakoille kuunnellessa ähky-kitinää ja eilen illalla kitinä taas alkoi ja yön pimeinä tunteina mietiskelin että mikä siinä on että Thyra on niin haluton hoitamaan pentunsa yöaikana. Mietiskelin koko viikonloppua ja kaikkea tapahtunutta ja vastaushan oli itsestäänselvä, pentujen ylensyömisen takia olimme antaneet huomiota pennuille ja "auttaneet" pentujen hoitamisessa jolloin rakas Thyra ajatteli että me voisimme hoitaa hänen jälkikasvunsa myös öisin jotta armon rouva saisi nukuttua. Hah! Eipä onnistunut rouvan ajatus oikein onnistunut kun kaappasin peiton ja tyynyn ja siirryin täysin pois pentuhuoneesta sohvalle nukkumaan ja aamuyö menikin sitten hiljaisesti, Thyran itse hoitaessa jälkikasvunsa :)
Barbet-pennut ovat erittäin kilttejä ja hiljaisia, nukkuvat ja syövät sopivasti, ei siis mitään ylensyöntiä kahvilan puolella ;) Kahvi-pennut ovat nyt oppineet takatassun vispaamisen kylkeä rapsuttaessa ja pientä haukotellua ollaan harjoiteltu. Ei inkkaritkaan vain ja ainoastaan ole syöneet vaan reservaatissa on opittu venyttelemään ja pientä haukkumista on kuultavissa.
Että tälläistä täällä alkaneen viikon kunniaksi :)
